En keksi otsikkoa, hitsi..
Heippa! Olin tänään maastossa, nuorella ponilla nimittäin Demillä! Demin ratsukoulutus on alkanut tätä myöden hyvin ja ajan myötä Demistä pitäisi tulla esteponi. Tänään päädyin sitten koulutuksen seuraavalle asteelle; maastoon! En olisi muuten varmaan mennytkään, mutta piti mennä päästämään höyryjä.. Demillä en ennen ollut maastossa kuin jotain ihan pieniä lenkkejä ja ehkä maksimissaan 20m päästä talostamme, eli kovinkaan pitkälle, mutta nyt oli tarkoitus mennä vähän pidemmälle. Menin lähimpään metsään, sen pidemmäs en edes uskaltanut mennä. Demi oli aika hermostunut, mutta tosin aika kiltti. Ensin tarjosi todella paljon laukkaa ja oli muutenkin kuumahko. Rauhottui kuitenkin hetken päästä varsin hyvin. Demi oli aina välillä, että tonne ei mennä! Ei taatusti! Mutta luovutti aina parin epämääräisen pukin tai pystyyn nousun seurauksena, pitäisi saada ponista sätkyilyt pois, sukuvika.. Demi oli tosin rauhallisempi kuin kentällä..
Ensin kokeilimme jopa vähän pellolla menoa, menimme ympyrällä vähän ravia ja parit laukka askeleet, mukavaksi kyydiksi sitä en olisi voinut sanoa, koska Demin laukka on vieläkin todella raaka ja pohja tuntematon, joten vähän oli jopa kompastelemista, kuitenkin Demi otti uudet pohjat todella hyvin vastaan, jopa sänkipellon karun olemuksen, mutta menihän se siis ihan hyvin. Sen jälkeen otettiin vähän kauemilla suorilla pienet laukka pätkät, tai pienet ja pienet, katsottiin kuinka lujaa Demi haluaa ja osaa mennä, oli vähän kuumahko ja ei meinannut pysähtyä, mutta hyvin se meni..
Tukka menee missä lie.. No, pikku hiljaa ajattelin jopa asettua kuvaamaan tätä nuorta neitiä ja niin siinä sitten kävikin että käytin reissun hyväkseni ja päätin alkaa kuvailemaan ponirukkaa, joka ei olisi jaksanut pysyä paikallaan! Ei häntä tuntunut kiinnostavan.. Onneksi osat kuvista edes onnistui..
Kiinnostaisiko tietää lisää näiden kahden nuoren matkasta aikuisuuteen? Näkyillään.. :)
