tiistai 11. huhtikuuta 2017

293# Aivan huikea fiilis

Mistä on kyse?

SM-kisat lähestyvät ja noin kolmen viikon päästä olen tanssahtelemassa kür-radalla Vantaalla satojen silmien edessä. Sanotaanko, että jännityksen määrä kasvaa mitä lähemmäs tätä päivämäärää päästään. Näin melkein jo painajaistakin kür-radastani joka meni aivan päin puuta. Ja sitten asiaan!

Muutama päivä sitten kuulin, että Aisku alkaa valmentamaan myös Porissa. Ensimmäinen Porin valmennus oli sunnuntaina (9.4.) ja tottakai itse olin valmennettavien joukossa. Tottakai olin enemmän kuin mielissäni, että pääsin kouluvalmennukseen Aiskun silmien alle juuri ennen SM-kisoja. Valmennus paikalle päästyäni kuitenkin pieni jännitys oli läsnä, sillä olinhan ollut viimeksi valmennuksessa viime talvena.

Kuva CasteHelmi Cupista 25.2.2017

Valmennus alkoi tavallisella lämmittelyllä. Piti kulkea pitkänä ja rentona joka ei tietenkään ollut Bittelle ongelma. Lämmittelimme ravissa ja laukassa. Ensimmäinen korjattava asia oli ohjaskäteni. Käteni on aina aivan liian matalalla ja ongelma oli jatkuva. Valmennus jatkoi kokoamisella laukassa. ''Käsi! Aseta! Lyhennä, hevonen ylös ja muista ponnistava jalka'' olivat koko valmennuksen ongelma. Käsi on pidettävä ylhäällä ja kantaen hevosta. Ei kuitenkaan kiinni hevosen kaulassa. Hevonen tulee asettaa. Askeleen tulee olla lyhyt ja hevosen korkea, mutta koottu. Kuitenkin onnistuneita pätkiä tuli jatkoittain.

Kun tietää onnistuneensa jossakin asiassa on loistava fiilis. ''Hei, nyt mä osasin tän jutun.''

Seuraavaksi jatkoimme ravitehtävien parissa. Työnskentelimme varsinkin lisätyn ravin kanssa. ''Lanne mukaan. Lanteesta se liike ponnistaa!'' Ja kyllähän se muuten ponnistikin.

Passagen parissa työnskentely oli ehkä kaikkein absoluuttin flow-fiiliksen takaaja. Jalat menee eteen asti eikä vain polvi. Jousto ja tahti eivät olleet minulle ainakaan aluksi suurikaan ongelma, mutta ongelma on se, että alan kiirehtimään liikkeen kanssa ja niin ei saisi käydä. Hidas, hidas, mutta tarmokas. Hevonen myötäytyy liikkeeseen ja uskomaton fiilis tuli siitä, että minä oikeasti sain sen onnistumaan muutaman metrin ajan. Se on huikea fiilis kun ymmärtää osaavansa ja saa kehun siitä.

Suosikki tehtäväni oli ehdottomasti viimeinen tehtävä jossa työskenneltiin laukassa ja piruettin parissa. ''Hiukan voit odottaa - piruetti voi olla hitaampikin! Hyvä''

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi näytetään vasta hyväksymisen jälkeen, joten ethän lähetä viestiäsi useampaan kertaan? Kiitos!