keskiviikko 30. marraskuuta 2016

260# Kakeilua

Nimenoman!

Olen tosi tosi tosi kiitollinen kaikille, jotka viitsivät vastata kyselyyn. Se oli ihan superisti tehty. Kiitos, mutta tämä asia koskeekin jotain ihan muuta. Nimittäin olin pitkästä aikaa valoiseen aikaan ratsastamassa ja tokaisin itselleni, että voisin tehdä videon YouTubeen. En ole pitkään aikaan sinne mitään lisännyt joten nyt olisi aika.

Minun ei ollut tarkoitus valita Kakea sillä tammaa on esiintynyt blogin puolella hurja määrä, mutta varustettuani sen totesin, että pakko tällä on nyt sitten pärjätä. Yritän tasapainottaa hevosten esiintymistä blogissa, että Instagramissa, mutta aina se ei ole kovin helppoa. Nyt talvella varsinkin kun pimeä tulee heti kun pääsen koulusta ja viikonlopun valoiset ajat menevät harrastusten parissa. Eilen tänne päin tuli jälleen lunta, mutta tänään ne olivatkin jo sulaneet pois. Sääli.

Videosta voisin kommentoida sen verran, että huomaan olevani hieman ruosteessa. Mikään ei tuntunut juurikaan hyvältä ja tuon korkeimman esteen ylityskin oli aika hauskan näköistä. Kake on ihan super, mutta itsekkin kun vielä pysyisi kunnossa tässä talvikauden aikana. Teidän iloksenne pystyn myös kertomaan, että ensimmäistä kertaa ikinä Speedlimitin historiassa meillä on valmiina kokonainen joulukalenteri!

perjantai 25. marraskuuta 2016

259# Kysely blogista

Toivottavasti vastaat kyselyyn!


keskiviikko 16. marraskuuta 2016

258# Turtunut voittamiseen?

Eikö voitosta osaa enää iloita?

Alkuaikoinani luovuin kilpailemisesta totaalisesti taitamattomuuteni vuoksi, mutta palasin kilpailuradoille enemmän treenanneena ja valmiina oppimaan uusia asioita vasta neljännen harrastusvuoteni alussa. Yllätyksekseni tänä kesänä alkanut kunnollinen kisaaminen alkoikin sujumaan omalla kohdallani ja olen nyt haalinut itselleni useampia ruusukkeita useimmista kisoista lähialueilta, joista en koskaan voinut edes unelmoida ollessani totaalinen ''amatööri''harrastaja. Voin ihailla ruusukeita ja muistella mahtavia kisakokemuksia ystävien kera.

Ensimmäiset koulukilpailut omalla kasvatilla Prinsillä.

Mutta turtuuko voittamiseen ja yleisesti ottaen sijoittumiseen? Viimeaikoina melkein kaikista kisoista johon olen osallistunut olen ottanut mukaani muutaman ruusukkeen ja naamallani yleensä näkyykin varsin neutraali ilme. Tämä ei johdu siitä, että en olisi iloinen sijoittumisestani tai mahdollisesta voitosta, mutta olen neutraali ihminen suurimman osan ajasta. 

En osaa näyttää kovin hyvin iloa voitosta, mutta se ei tarkoita sitä, että olisin turtunut sijoittumiseen. En usko, että sekään, joka on sijoittunut tuhansia kertoja on turtunut sijoittumiseen. Se on kokemus ja muisto, joka pysyy. Jokainen sijoitus on mahtava kokemus ja antaa minulle itsevarmuutta ja intoa treenaamiseen. Saan rakentavaa palautetta ja tiedän mitä parantaa. Olen treenannut sen eteen, että pärjäisin kisoissa. Myönnän, että treenaan laiskasti, mutta olen viimeiset kaksi vuotta hionut tyyliäni ja kuntoani ja tässä sitä ollaan. Valmiita yrittämään päästä kisaamaan SM-kisoihin. Suurin unelma kokemuksen vuoksi. Sinne en lähde voittamaan. Haluan tasaisen ja puhtaan suorituksen, josta saan rakentavaa palautetta, jotta voin jatkaa hiomistani ja jonain päivänä ehkä juuri minä voin tavoitella sitä unelmaa olla Suomen mestari.

Nyt tiedän olevani lajissani. Kouluratsastus ja pienet tyyliesteet ovat minun lajini.

Viimeisimmän kilpailun kür-luokka Bitten kanssa. Tapana on ratsastaa ohja hiukan pitkänä.. heh.

On mielenkiintoista katsoa kehitystäni. Ensimmäiset koulukisani olivat alkuvuodesta 2015 ja jäivätkin viimeisiksi ennen kesää 2016. Ensimmäisistä koulukisojeni lapuista löytää numeroita aina kuutosesta kahdeksaan asti, mutta ei sen parempaa. Papereista löytyy monen monta moitetta ja pistemäärätkään eivät hivo taivaita. Näin alkoi Pinjan kouluratsastuksen taival. Kesän 2016 viimeisimmästä koulukilpailu lapusta löytyy numeroita aina kahdekstasta kymmeneen. Prosentitkin näyttävät jo paljon paremmilta. Mikä tämän tuloksen on saanut aikaan? Harjoittelu, harjoittelu, harjoittelu ja kisakokemukset. 

Kisatkaa rohkeasti vaikka ette heti sijoittusikaan. Hiokaa taitonne parhaimmilleen ja loistakaa kilpakentillä!

tiistai 15. marraskuuta 2016

257# Uusi ponotin?

Taas? Ei ole totta!

Itsekkin hieman hävettää myöntää tämä, mutta uusi poni on jälleen astunut Speedlimitin poppooseen. Ostettuani Kaken totesin, että en osta enään yhtään hevosta ennen kuin tilanne on tasaantunut, mutta tässä sitä taas ollaan. Yksi suurimmista toiveistani alkuaikoina oli saada hevonen arvatkaapa keneltä? Kyllä. Mestenalta. Tämä ei koskaan toteutunut syystä sun toisesta, mutta Mestena palasi lähiaikoina kuvioihin ja pystyinkö auttamaan itseäni yhtään siinä tilanteessa kun kuvan kaunis poni, johon olin rakastunut ensisilmäyksellä tuli myyntiin. No en ja tässä on lopputulos.

Ja täten saan esitellä teille Beat of The Street eli tutummin Steppi. Poni on rodultaan quarterponi ja isä tällä suloisuudella onkin yllättäen meidän oma Biittimme! Tämä ihastuttava ori jälkeläinen onkin vasta 3-vuotias joten koulutuksesta tulee erittäin mielenkiintoista. Ainoa itsekouluttamani, joka on jäänyt luokseni pysyvästi on ollut Demi, joka on edesmenneen Mintan jälkeläinen. Toivotaan, että saadaan Stepistä yhtä upea kuin Demistä.




maanantai 14. marraskuuta 2016

256# Hauskat yhtenäisyydet

Oletteko koskaan huomannut...

Mitäköhän? Aiheena tänään on hauskat yhtenäisyydet joita hevosissani ilmenee. Oletteko koskaan huomannut hevosissa jotain tiettyä piirrettä, joka esintyy melkein kaikilla? Hyvä kysymys. Tätä me lähdemme selvittämään sillä olen huomannut tiettyjen piirteiden toistuvan hevosissani useampaan otteeseen. Siis ainakin nykyisissäni. Onko joku tietty piirre joka on saanut ne jäämään minulle vai onko tämä yksinkertaisesti sattumaa?

Herasilmät
Kuinkahan monella hevosellani todellisuudessa on herasilmät? Kalle, Fred, Biitti, Bitte, Steppi.. ja sitten on ne hevoset joilla on vain toinen silmä hera, nimittäin Zombi ja Loski. Eli noin seitsemällä hevosistani on herasilmät ja tämä merkitsee sitä, että noin 64% hevosistani on herasilmät!

Kirjavuus
Olen aina pitänyt kovasti kirjavista hevosista ja totta puhuen mitä erikoisempi hevonen on väritykseltään sen parempi! Huomaako tämän myös minun hevoskatraastani? Kirjavia hevosia minulla on Kalle, Loski, Camu, Zombi ja Steppi. Tämä värikirjo kuitenkin on vain 45% hevosistani eikä silloin ole enemmistö.

Loski ja Kalle edustavat kirjavaa sakkia.

Orit ja ruunat
Onko sukupuolella väliä? Ei taida olla, mutta silti jostain syystä suurin osa hevosistani on oreja. Mistäköhän tämä johtuu? Olenko tietoisesti syrjinyt tamma vähimmistöäni vai onko tämä sattumaa? Seitsemän yhdestätoista hevosestani ovat oreja eli noin 64% prosenttia. Orit ovat siis johdolla!

Hevosrodut
Onko oikeassakin elämässä hevosrotujen suosija syrjinyt poneja. Eikö ponirodut ole keppareissakaan minulle sopivia vai kuvittelenko vain. En ole todellakaan kuvitellyt tätäkään sillä seitsemän keppihevosistani omaavat hevosrodun. Tämä johtaa tuttuun 64% prosenttiin. Hevosrodut ovat siis selvästi myös oikeiden hevosten ohella suosiossa.

Ruunikot
Olen huomannut suurimman osan hevositani omistavan peittävän ruunikkogeenin eikä se oikeastaan hirveästi yllätä. Tässä tapauksessa mikä tahansa ruunikko kelpasi (ruunivoikko, tummanpunaruunikko jne.) ja hevosia kertyi listalle: Kalle, Vekku, Loski, Bitte, Zombi, Kake ja Steppi. Täten 64% hevosistani ovat ruunikkogeenin kantajia!

Kaksi ponirodun edustajaa ihmettelemässä toisiaan.

Tiedättekö ketä ei tässä listassa ei pystytty mainitsemaan ollenkaan? Demiä. Hauska fakta tämäkin!

tiistai 1. marraskuuta 2016

255# Harvinaista herkkua

No ei nyt ihan herkkua..

Hellurei. Eilen tulin kovalla kiireellä töistä kotiin tarkkaillen taivasta. Huhhuh, että tuleekin nopeasti pimeä! Minulla tosiaan alkoi TET-harjoittelujakso päiväkodissa ja tämä kestää kaksi viikkoa. Sen aikana saattaa olla hiljaista, sillä päiväni loppuvat aina kolmen maissa, joka päätyy siihen, että olen vasta neljän aikaan kotona ja rauhoittunut työpäivän jäljiltä. Pimeäkin tuleee jo viiden maissa.

No joka tapauksessa kiire minulla oli, että pääsen kuvaamaan juuri valmistuneen hevosen (jonka kerkesin väsäämään korvia, silmiä ja sieraimia myöten kesälomalla, mutta harjan väsääminen vähän jäi..) Tämän kaverin tarkoitus oli mennä myyntiin ja niin se menikin.








Nähdään taas pian!